maanantai 28. syyskuuta 2015

VALOKUVANÄYTTELYNI

Niinkuin tästä ensimmäisestä kuvasta ja otsikosta voi päätelläkkin tänään on päivä jolloin halusin tulla kirjoittelemaan teille postausta menneestä valokuvanäyttelystäni. Vaikka jos totta puhutaan olen viivytellyt ja venytellyt tämän postauksen tekoa hyvin pitkän aikaa huonojen kuvien vuoksi... Hävitin nimittäin taivaan tuuliin suurimman osan kuvista joita olin ottanut näyttelystäni tätä kyseistä postausta varten - harmittaa kamalasti. Toivon kuitenkin, että te lukijat saatte tästä postauksesta jonkinlaisen kuvan millainen näyttelyni oli, joten nyt ei muuta kuin vain hypätä muutama viikko taaksepäin tsekkaamaan miltä siellä näytti!

Valokuvanäyttelyn kesto oli kolme viikkoa joka oli mielestäni juuri soppeli aika. Sain paljon todella hyvää kommenttia kuvistani! Eräänä päivänä kun hikisenä ja uupuneena poljin pyörällä koulusta kotiin. Eräs vanhan kouluni opettaja meni ohitseni huikaten onnittelut näyttelyn pystyttämisestä ja "upeista kuvista". Tämä tapaus hymyilyttää minua vieläkin. Miten noin pieni asia voi tuodakkaan hetkessä niin hyvän fiiliksen, että siinä samassa unohtaa jopa menneen kurjan koulupäivänkin? 
Nimiä vieraskirjaan kertyi myös yllättävän paljon - noin 200. Yksi kokemuksen jälkeen mahtavimmista asioista oli kuitenkin näyttelyssä se, että taulujani meni kaupaksi. Vou! En olisi koskaan uskonut, että joku haluaisi ripustaa minun ottaman kuvan oman kotinsa seinälle, huikeaa! 

Näyttelyn ensimmäisenä päivänä pidin avajaiset kavereiden ja lähimpien sukulaisteni kanssa. Ilta koostui tietenkin hieman jännityksestä, pienistä naposteltavista ja mukavista juttutuokioista! 
En meinannut ymmärtää, että minulla oli oma näyttely. Vasta avajaispäivänä ajatus alkoi selkeytymään päässäni. Sain kertoa näyttelyssä kävijöille kuvista, niiden hieman hölmöistäkin otto paikoista ja tilanteista. Oli mahtavaa huomata kuinka monta erinlaista näkökulmaa ja tunnetta taulut herättivät katsojissa. 



Tämä tilaisuus perustaa oma valokuvanäyttely oli ikimuistoinen. Kiitos tuhannesti Akustiikan väelle, joiden ansiosta tämä huikea kokemus toteutui. Sekä kiitos myös näyttelyssä käyneille ja kommenttia antaneille.

Jos sinä siellä ruudun toisella puolen et ehtinyt näyttelyäni käydä niin toivon kovasti, että tämä postaus auttoi sinua saamaan edes hieman samaisen tunnelman mitä itse näyttelysalissa oli. Olisi myös kiva kuulla mitä pidit tauluista! Kommentit ovat aina tervetulleita! (-:


8 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kertakaikkiaan upeita valokuvia. Tykkäsin eniten tosta viimeisestä kuvasta. Sulla on kyllä lahjoja valokuvaukseen :)

Anonyymi kirjoitti...

Harmittaa todella paljon että en päässyt käymään sielä. Olisi ollut kyllä ihan mahtavaa!

Anonyymi kirjoitti...

Löysin sun blogin ja vau! Hienoja kuvia ja tykkään sun tyylistä! :)

Anonyymi kirjoitti...

Koetko olevasi muita parempi kuvaaja ? ☺

Iida Lesell kirjoitti...

Voi ihanaa kuulla, että tykkäät! (-:

Iida Lesell kirjoitti...

Kiitos paljon (:

Iida Lesell kirjoitti...

Niin, toivottavasti kuitenkin sait jonkinlaisen kuvan näyttelystä tämän postauksen avulla! :-)

Iida Lesell kirjoitti...

Hauska kysymys. Koen että itse kuvauksen tasolla en ole mikään aloittelia (sillä olen harrastanut valokuvausta sen 7 vuotta), mutta en mikään huippukaan. Joten luulempa, että siittä väliltä :-)